Karhunkäpälällä onnea ja terveyttä

Kokoelmiin kuuluu esine, jonka käsittely aiheuttaa ylimääräisiä väristyksiä, taikaesineestä kun on kyse.

Karhunkäpälää on käyttänyt parantamiseen Helena Mikontytär Puujalka (1820-1899) Valkealan Anttilasta. Kerrotaan, että käpälällä on parannettu sairaita ja vaivaisia sekä taiottu Valkealan tyttärille naimaonnea ja emännille karjaonnea. Voi olla, että käpälä on auttanut jo pelkällä ulkonäöllään, sen verran pelottavalta nyljetty ja kuivattu karhunkäpälä näyttää. Samanlainen karhunkäpälä, joka on peräisin Itä-Karjalasta, löytyy  Suomen Kansallismuseon kokoelmista. 

Museoesineenä karhunkäpälä edustaa montaa asiaa. Se on esimerkki Kymenlaakson Osakunnan keruuretkeläisten tallentamista esineistä. Kymenlaakson Osakunta keräsi 1950- ja 1960-luvulla nykyisen Kouvolan alueella esineitä ja kansanperinnettä Valkealasta, Elimäeltä, Sippolasta, Anjalasta ja Kuusankoskelta. Kouvolan esinekokoelmista arviolta kuudesosa on osakuntalaisten keräämää.

Karhunkäpälä on taikaesine. Karhua pidettiin Suomessa myyttisenä eläimenä, jonka metsästämiseen liittyi monenlaisia riittejä ja uskomuksia. Karhu on vahva ja voimakas eläin, joten sen osilla ajateltiin olevan voimaa myös karhun kuoleman jälkeen. ”Tietäjistä kuppareihin, kansanparannuksesta ja parantajista Suomessa” –kirjassa (1984) Jane Tuovinen kirjoittaa kansanparantajien välineistä:

                            

”Yleinen periaate oli, että parannusvälineen tuli olla sairautta voimakkaampi. Siksi esim. karhun eri ruumiinosia kuten hampaita, kynsiä, kämmentä, turpanahkaa jne. käytettiin tautien poisajamiseen. Karhun ja ilveksen kynnellä voitiin raapia sairaasta kipu pois.”

Kymenlaakson Osakunnan retkestä kertoneessa Raivaaja-lehdessä 16.7.1959 kerrotaan karhunkäpälän yhteydessä Valkealan olleen taikojen pitäjä. Valkealan kansalaisopiston kokoamassa Anttilan muistivihkossa  kerrotaan:

”Horpun suur tietäjä parans sekä sai aikah tautii. Se osas laittaa karhui pahantekoh sekä estää niit. Sen vävy kun asu Kasikkahal eikä ollu oikeen mielemmukahiin  niin tietäjä lähetti sinne karhun ja revitytti kuus lehmää vävyn karjast.”

Myös Kouvola-nimi liittyy karhuun. Kouvolan historiaa tutkinut Veikko Talvi on todennut, että Kouvola on saanut nimensä Kouvolan alueelle 1400-luvulla muuttaneista hämäläisistä, joiden nimen taustalla on ollut mm. aavetta ja karhua merkinnyt sana Kouvo.

Mitä John Bull teki Suomessa?

Englantilaisen matka Suomessa on seurapeli 1800-luvun lopulta. Peli on painettu vuonna 1885 F. Tilgmanin kirjapainossa Helsingissä ja sen on kustantanut G.W. Edlund. 

Pelilaudassa on Suomen kartta ja 67 numerolla merkittyä paikkakuntaa. Yläreunassa on Suomen kaupunkien väkilukuja ja alareunassa on paikkakuntaluettelo.

Peli on kuulunut Elis. R. Cederströmille, joka on kirjoittanut nimensä ja vuosiluvun 1885 pelin toiselle puolelle. Kuka Elis. R. Cederstöm oli, siitä meillä ei ole tietoa. Toivottavasti se selviää joskus.

Kouvolan museon kokoelmiin peli on saatu 1950-luvulla. Pelissä ei ole mukana peliohjeita, mutta onneksi sellaiset löytyvät Pohjois-Pohjanmaan museosta.

Peliohjeet alkavat:

”Seuratkaamme nyt rikasta englantilaista John Bullia ja hänen vanhaa, uskollista palvelijaansa Tommia matkalla Suomessa. Bull on matkustanut maailman ympäri ja tuli vihdoin viime kesänä Pietariin, josta hän päätti matkustaa Imatralle nähdäkseen suurenmoista koskea. Käykäämme nyt hänen seuraansa ja katsokaamme mitä hänelle muutoin tapahtui hänen matkallaan meidän maassamme. Nyt alkaa matka.”

Peli alkaa numerosta 1, Rajajoelta.

                     ”Täällä Suomen rajalla alkaa leikki.”

Pelin voittaa se, joka ehtii ensiksi Helsinkiin.

”Helsingissä päättyy matka, niinpian kun heittosi sinut vie tasalleen sinne. Silloin antaa John Bull loput matkakassasta sinulle ja kohottaa hattuansa Suomen kauniille pääkaupungille, lähtien nyt takaisin kotiaan omaan maahansa. Kyllä hän ennätti matkallaan nähdä sangen monta paikkaa maassamme, mutta Lahden ja Nurmeksen pienissä kauppaloissa unohti hän kuitenkin käydä, niin että siellä ei ole koskaan nähty kunnianarvoista, anteliasta Sir John Bullia, ja se on suuri vahinko se.”

Ei käynyt John Bull Kouvolassakaan. Se ei ole mikään ihme, sillä vuonna 1885 Kouvola oli pieni asemakylä Valkealassa. John Bullin matka kiersi kuitenkin Haminan ja Kotkan kautta:

”42. Haminassa kadeteilla on kesälupa ja ilman heitä on sinun varmaankin ikävä tässä kaupungissa. Maksa markka kassaan, niin pääset edeltäpäin Porvooseen (46).

43. Kotka on täynnä lautatapulia, ja satamassa paljon laivoja. Jos siellä olisi kaksi asukasta lisäksi, niin olisi kaupungin asukasluku yhtä suuri kuin Tornion.”  

Pelin osallistujamäärää ei ohjeissa rajata. Jokainen pelaaja sai pelirahaa ja nappulan, mutta ohjeista ei selviä, kuuluivatko ne peliin.

Kuka oli Sir John Bull? Hän oli kuvitteellinen henkilö, joka syntyi 1700-luvun alussa. John Bullista tuli Englannin kansan ja kansanluonteen henkilöitymä ja  1800-luvun lopussa John Bull seikkaili mm. kirjoissa ja näytelmissä. Ja suomalaisessa seurapelissä.  

Tässä kuvat pelin alareunasta, jossa on lueteltu kaikki paikkakunnat, joissa John Bull kävi.