tiistai 30. huhtikuuta 2013

Tykkimäki ja Kustaa III

Tykkimäki tunnetaan nykyisin huvipuistona.  Kuinka moni tietää, mistä Tykkimäen alue on saanut nimensä?
Kustaa III:n sota käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä vuosina 1788-1790. Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n tavoitteena oli vahvistaa omaa asemaansa kuninkaana sekä palauttaa vuonna 1743 Venäjälle menetetyt alueet takaisin Ruotsiin. Sodan aikana taisteluja käytiin niin maalla kuin merellä. Kustaa III:n voittoisan Ruotsinsalmen meritaistelun jälkeen rauha solmittiin Elimäellä, Värälässä 14.8.1790. Aluerajat jäivät  ennalleen.
Kustaa III:n sodan taistelut ulottuivat nykyisen Kouvolankin alueelle. Taisteluja käytiin mm. Jaalassa, Mäki-Kouvolassa, Valkealassa, Utissa, Kaipiaisissa, Liikkalassa ja Anjalassa. Sodan jäljet olivat tuhoisat ja mm. Anjalan kartano paloi ja Mäki-Kouvola poltettiin maan tasalle.
Lähellä nykyisen Tykkimäen huvipuiston aluetta käytiin Utin taistelu 28.6.1789.  Muutamia päiviä aikaisemmin Kustaa III joukkoineen oli ylittänyt Kymijoen Mäki-Kouvolan kohdalla erityisen menestyksellisessä taistelussa. Venäläisillä oli Kymijoen itäpuolella 6 000 miehen osasto, josta 4 000 miestä oli pysäyttämässä kohti Uttia hyökkääviä ruotsalaisia. Ruotsalaisia oli noin 4000. Ruotsalaisten tykit oli ryhmitetty Tykkimäkeen tukemaan hyökkäystä.  Ruotsalaiset pääsivät hyökkäämän Tykkimäen rinnettä alas ja neljä tuntia kestänyt taistelu päättyi Kustaan voittoon. Tykkimäen kentällä oli 700 kaatunutta tai haavoittunutta venäläissotilasta. 100 ruotsalaissotilasta kaatui.
Museon kokoelmissa on Kustaan sodan aikaisia tykinkuulia, joita on löydetty Kouvolasta ja Valkealasta.
Muutamia vuosia sitten minulle soitti herra, joka kertoi tykinkuulien jatkokäytöstä. Aikoinaan kun Kouvolan ratapihaa rakennettiin, tuotiin alueelle soraa Tykkimäestä. Soran joukossa oli paljon Kustaan sodan aikaisia tykinkuulia, joita rautatieläiset veivät kotiinsa saunan kiuaskiviksi. Yksi tällainen tykinkuulilla lämpiävä sauna oli Malmin talon saunassa. Malmin talon sauna on pystyssä kummitusmaisena talona Kasarminmäellä, kiuasta siellä ei enää ole.
Kun kerroin tarinaa Kouvolan sotilashistoriaa esittelevän näyttelyn opastetulla kierroksella, totesi eräs kierrokselle osallistuja saunoneensa Tuohikotissa saunassa, jossa oli tykinkuulat kiuaskivinä.
Lähteenä tässä kirjoituksessa on käytetty: Airio, Pentti ja Viinikainen, Sakari (2011). Etulinjassa itään ja länteen.  Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle. Julkaisija: Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvola.

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Taistelevat metsot

Ferdinand von Wrightin vuonna 1886 maalama taulu ”Taistelevat metsot” kuuluu Valtion taidemuseon kokoelmiin.  Alkuperäisestä taulusta löytyy tietoja Ateneumin sivuilta. Teos on yksi tunnetuimpia ja kopioiduimpia suomalaisen kuvataiteen teoksia.
Kuusankosken kokoelmassa on myös kopio Taistelevista metsoista. Taulu ei ole kokoelmissa taiteellisten arvojen takia, vaan siksi, että se kertoo jotain kuusankoskelaisen tehdastyöntekijän arjesta.
 

Taulu on melko suuri, kehyksineen 79 x 104 cm. Taulu on kuulunut kuusankoskelaiselle Lahtisen perheelle. Frans Lahtinen oli kotoisin Iitistä, syntynyt vuonna 1890. Monien muiden lähiseutujen miesten tapaan Frans tuli töihin Kymin Osakeyhtiölle Kymin paperitehtaalle.  Frans toimi paperitehtaalla rullapakkarina koko uransa ajan vuodesta 1920 vuoteen 1957, jolloin hän jäi eläkkeelle.
Frans Lahtinen osti Taistelevien metsojen kopion 1930-luvun alkuvuosina Kausalan torilta. Kopion tekijästä ei ole tietoa. Taulu oli tuolloin kehystämätön ja Frans kuljetti maalauksen rullattuna polkupyörällä Kuusankoskelle. Taulun kehysti yhtiön höyryvoimaosastolla työskennellyt Lahtisen perheen sukulainen, Sulo Aalto, joka vapaa-aikanaan harrasti taulujen maalaamista.
Lahtisten kuusihenkinen perhe asui yhtiön asunnossa, jossa oli keittiö ja kamari. Taulu oli kamarin seinällä, sängyn yläpuolella. Lahtisen perheen tytär muisteli, että taulun molemmin puolin oli pienemmät taulut, toisella puolella oli painokuvajäljennös Millet’n Iltakelloista. Taistelevat metsot oli Lahtisen perheen asunnon seinällä vuoteen 1952, jolloin perhe muutti rakentamaansa omakotitaloon.

torstai 11. huhtikuuta 2013

Torpparin tärkeät paperit

Tyhjensin Kokoelmakeskuksella Valkealan kotiseutumuseon näyttelystä tuotuja laatikoita. Näyttelyssä olleiden esineiden kunto tutkitaan, esine valokuvataan, pakataan ja laitetaan paikalleen hyllyyn.
Yhdessä laatikossa oli puinen asiakirjakotelo.
Luettelointitiedoissa esineestä on mainittu vain lahjoitustiedot ja esinettä kuvailevat tiedot. Kotelon sisällöstä ei ole mainintaa, joten yllätykseni oli suuri, kun löysin kotelon sisältä nipun papereita. Mitä papereita rasiassa on säilytetty?  Kenen papereista on kyse?
Tutkittuani papereita osoittautui, että ne ovat kotelon alkuperäisiä asiakirjoja ja kuitteja.
Päällimmäisenä on vuokrasopimus vuodelta 1931 Torppa-nimisestä torpasta Valkealan Parolan kylässä. Vuokraajana on torppari Taavi Kääpä.  Torppa on ollut jo aiemmin Taavi Käävän hallinnassa: ”Vuokraamme Torppa nimisen torpan niine sidottuine alueineen jotka jo vanhastaan ovat sanottuun torppaan ja hänen itsensä nautintoon kuuluneet - - ”
Torpan vuokra-aika on torpparin ja hänen sisarensa ja vaimonsa elinaika. Vuokra maksetaan kuutena työpäivänä, jotka tehdään kesällä. Ruuan saa työpäivinä talosta. Talon maalla saa laiduntaa torpparin kaksi lehmää ja kaksi lammasta. Rakennukset jäävät vuokra-ajan päätyttyä talon omaisuudeksi.
Kotelossa on useita vuokranmaksukuitteja 1920-luvulta, koskien Kytän tilalla olevaa viljelysaluetta. Maksun saajana on Kymmene Aktiebolag. Vuokra on maksettu yhtenä jalkapäivänä.
Torpparin vaimo Ida on vuonna 1923 ”tehnyt Kymin O.Y. maalla olevan perunamaansa vuokrasta yhden päivän puhdistustöitä Kymin O.Y. rakennuksella”
Koteloon on talletettu Valkealan seurakunnan kirkollisveron maksukuitteja 1930- ja 1940-luvuilta. Vuosittain on maksettu Valkealan Palovakuutusyhdistykselle 11,55 mk, vuonna 1947 maksu nousee 30 markkaan.
Onneksi paperit olivat säilyneet kotelossa. Ilman papereita kotelo olisi ollut vain kaunis, vanha esine.  Nyt sillä on myös tarina.  

torstai 4. huhtikuuta 2013

Dynamiittia ja murtovarkaita


Tämä kassakaappi on peräisin Inkeroisten rautatieasemalta. Miksi kaappi on rikki, sen selvittää uutinen, joka julkaistiin Kouvolan Sanomissa 17.9.1931.
Murtovarkaus Inkeroisten asemalla.
Kassakaapi murrettu räjäyttämällä. Viime tiistain vastaisena yönä tehtiin Inkeroisissa harvinainen murtovarkaus. Varkaat olivat nimittäin aamuyöstä tunkeutuneet asemakonttoriin ja murtautuneet kassakaappiin vieden sieltä rahaa yhteensä 3, 000 mk.

Tapahtuman kulku on ollut seuraava. Puoli neljän ajoissa toimeensa asemalle tullut asemamies huomasi ensimmäiseksi murron tapahtuneen. Hän ilmoitti asiasta heti asemapäällikölle. Myöskin nimismies hälyytettiin paikalle. Tarkastuksessa todettiin, että asemarakennuksen ikkuna oli siirretty ja sen kautta oli tunkeuduttu aseman konttoriin, jossa oli kassakaappi. Tämän jälkeen oli kassakaapin oven lukko räjäytetty luultavasti dynamiitilla ja viety kaapista rahaa yhteensä 3, 000 mk. Myöskin pilettikassaan oli murtauduttu, mutta sieltä saatu saalis oli vain noin 100 mk. Viereisessä huoneessa ollutta suurempaa kassakaappia, jossa rahaa oli enemmän, eivät varkaat nähtävästi olleet huomanneet. Tarkastusta toimitettaessa havaittiin vielä, että kassakaapin ympärille oli heitetty säkkejä, joitten tarkoituksena oli vaimentaa räjähdyksen synnyttämää ääntä. Räjähdyksen oli kumminkin kuullut lähellä asuva meijerin isännöitsijä, mutta kun ei lähistöllä näkynyt mitään epäilyttävää olevan tekeillä, ei hän kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota. Lähirakennuksessa asuva asemapäällikkö ei ollut räjähdystä lainkaan kuullut. Edelleen kävi selville, että myöskin aseman kohdalla seisoneeseen tavaravaunuun oli murtauduttu. Sieltä oli viety tupakkaa ja margariinia. Tupakoista löydettiin osa aseman puistosta erään puun juurelta. Poliisiviranomaiset ovat suorittaneet tarmokkaita tutkimuksia ja luulevat he jo päässeensä varkaiden jäljille.


Saatiinkohan varkaita koskaan kiinni? Myöhemmistä Kouvolan Sanomista en ole löytänyt uutista, jossa olisi kerrottu, että tapaus on ratkaistu.